Huoletonta kaupunkiaikaa
Kadunvarsipysäköinti
Pysäköintialueet
Seinäjoen kaupunki on koko 2000-luvun ajan kehittynyt hurjaa vauhtia. Asukasmäärän kasvu on ollut valtakunnan kärkivauhtia jo vuosia. Samalla kaupunkiin on rakentunut uusia asuinalueita ja kaupallisia keskittymiä kaupungin laitamille. Myös kaupungin peruspalveluiden tuottamiseen liittyvään infraan on investoitu merkittävästi. Kuitenkin yksi tärkeä palanen on jäänyt muun kehittämisen tahdista: ydinkeskusta. Visiota uudesta ydinkeskustasta on pitkään valmisteltu ja vihdoin palaset ovat loksahtaneet kohdalleen: ydinkeskustan kehittäminen on päässyt vauhtiin.
Laaja yhteistyö kaiken avaimena
Keskustorin laidalla on jo käynnistynyt kaksi yksityistä rakennushanketta. Rakennusliike Lujatalo ja SSR Pohjanmaa rakentavat torin pohjoislaitaan kaksi yhdeksänkerroksista kerrostaloa, joihin molempiin tulee sekä liiketilaa että asuntoja. SSR Pohjanmaan uuden rakennuksen alta purettiin vanha Kassatalo syyskuun aikana. Loka-marraskuussa on käynnistymässä Rakennusliike J. Rajalan toimesta ensin Oma Säästöpankin Talon purkutyöt ja sen jälkeen uuden, entistä uljaamman, myös yhdeksän kerroksisen, Oma Säästöpankin Talon rakentaminen. Marraskuun alussa aloitetaan Seiparkin Keskustorin maanalaisen pysäköintitalon rakentaminen, alkaen Kalevankadun suunnasta siirtyen vaiheittain kohti Koulukadun pohjoispäätä. Kaikista näistä rakennushankkeista ja niiden etenemisestä löydät tietoja näiltä sivuilta.
Mutta miten rakentamisen vyyhtiin päädyttiin? Aikanaan jo vuonna 2012 Oma Säästöpankin Talon omistajat pohtivat oman kiinteistönsä peruskorjausta. Samassa yhteydessä he päättivät tutkia oman kiinteistönsä laajentamismahdollisuutta ja esittivät kaupungille kaavamuutosta lisärakennusoikeuden saamiseksi kiinteistölleen. Tämän kaavamuutosehdotuksen myötä kaupunki käynnisti kaavoitusprosessin, jossa tutkittiin laajemmin Keskustorin alueen kiinteistöjen mahdollisia kehittämishaluja. Samoihin aikoihin Seinäjoen kaupunginvaltuusto oli nostanut kautensa strategian yhdeksi kärkiteemaksi Seinäjoen keskustan kehittämisen. Kiinteistönomistajilla oli tahtotila kehittää omia kiinteistöjään ja kaupungilla oli halu lisätä keskustan elinvoimaisuutta panostamalla katuympäristöön sekä viemällä sitä kävelypainotteiseen suuntaan.
Hankesuunnittelusta rakentamiseen edennyttä kaavoitusprosessia vietiin eteenpäin historiallisella tavalla yhdessä kaupungin, keskustan kiinteistönomistajien ja Seiparkin voimin. Vaikka kaavaa oltiin muuttamassa verrattain pienellä alueella, tarkasteltiin keskustan kaavoituksen suuntaviivoja paljon tuota aluetta laajemman ryhmän kesken. Mukana olivat kaupungin ja Seipark Oy:n lisäksi valtaosa Seinäjoen ydinkeskustan kiinteistönomistajista, rakennusliikkeistä sekä keskustassa toimivia yrittäjiä. Kaavoitusprosessin aikana luotiin yhdessä keskustan kehittämisen suuntaviivat ja piirrettiin ”iso kuva”, visio Seinäjoen ydinkeskusta vuonna 2030.
Kun sitten aikanaan syksyllä 2014 kaava tuli valtuuston käsittelyyn, vahvistettiin se ilman yhtäkään valitusta. Uskoakseni tämän taustalla oli tiivis yhteistyö kaupungin, kiinteistöomistajien ja Seiparkin kesken kaavan valmisteluvaiheessa. Oli myös ilo huomata, että kaavoitukseen liittyvän yhteistyön aikana käynnistettiin useammankin keskustan kiinteistön tai korttelin hankesuunnittelu.
Pinnan alla oli siis jo kuplinut. Keskustan kehittämisessä halusivat kaikki olla mukana ja se koettiin yhteiseksi asiaksi.
Yhteinen asia sen pitääkin olla. Pelkän katuympäristön tai maanalaisen pysäköintilaitoksen avulla keskustan elinvoimaisuus ei lisäänny. Elävöityminen syntyy ihmisistä ja yksinkertaisin keino saada ihmisiä keskustaan, on rakentaa sinne asuntoja. Ja jotta halutaan asua keskustassa, tulee siellä olla viihtyisä katuympäristö sekä houkuttelevat ostosmahdollisuudet hyvissä liiketiloissa. Tämän mahdollistamiseksi on autot vietävä koottuihin pysäköintiratkaisuihin, maan alle.
Haasteellinen rakentamisen aika
Niin positiivisia kuin keskustan rakennushankkeiden käynnistyminen ja katualueiden kehittyminen ovatkin, rakennustyön aika on meille kaikille haasteellinen. Seinäjoen keskustassa pitää pystyä rakentamisen ajan myös jatkamaan ”normaalia” elämää. On turvattava keskustan kauppiaiden ja kaupunkilaisten toimintaedellytykset rakennusaikana.
Tähän on kiinnitetty erityistä huomiota ja tullaan tekemään koko rakennusajan. Keskustorin pysäköintilaitoksen urakoitsijavalinnassa asetettiin suuri painoarvo urakoitsijoiden rakentamisen vaiheistussuunnitelmalle, jossa urakoitsijat esittivät oman ratkaisunsa vaikutukset esimerkiksi katujen käytettävissä olemiseen ja kulkuyhteyksien järjestämiseen Keskustorin ympäristön kiinteistöön. Tässä suhteessa pääurakoitsijaksi valittu Lemminkäinen Infra Oy erottui merkittävästi muista tarjoajista. Keskustorin pysäköintilaitosta rakennetaan yhteensä 14 kuukautta, marraskuusta 2016 joulukuuhun 2017 asti. Lemminkäinen Infran tarkoitus on, että tuona aikana vain yksi katu pysäköintilaitoksen rakentamisen takia kerrallaan suljettuna.
Pysäköi täälläkin Moovylla, lataa sovellus.
